torstai 6. marraskuuta 2014

Torstai on toivoa täynnä.



Arkisia aamuherätyksiä. Kello herätti kymmentä vaille kuusi. Kahvinkeitin päälle, suihkuun, tukka rullille ja kasvot kohti kirkasvaloa. Yksinkertainen arkimeikki, aamupalaa valmiiksi koululaiselle, tiskikoneen tyhjennystä, hiukset, lasten vaatteet, eväät, pikainen vilkaisu (fb & insta)...

Eskarilaisen herätys viittä vaille seitsemän. Kymmenen yli ollaankin jo päiväkodilla ja kaksikymmentä yli töissä.
Arkiset aamut menee kyllä niin minuutilleen rutiinilla.
Koululaisella oli ruhtinaallista, kolmas aamu viikossa kun meni kymppiin.

Töistä kolmen aikaan. Tänään oli puoli tuntia lyhyempi päivä kuin normaalisti. Työmatkaan menee muutama minuutti. Kuulumiset vaihdetaan koululaisen kanssa, läksyhommia, välipalaa, pyykkiä, päiväkotirepun tsekkausta. Haetaan koululaisen tabletti huollosta.
Viimeiset isänpäiväjutut kuntoon, paketointia, kortit kirjoitettu papoille.
Ruokakauppareissu, matkalla kurvasin kukkaputiikkiin ja ostin muutaman piristyksen kotiin.
Iltaruokana kanaa uunissa ja perunasalaattia.
Ensilumi sataa maahan. Samaan aikaan pitää lähteä viemään koululaista illan sukellustreeneihin. Kesärenkailla.

Mutta selvittiimpäs! Siellä näyttää heti niin talviselta.

maanantai 3. marraskuuta 2014

 
Olisipa kasa kauniita kuvia ja monta riviä ajatuksia loihdittuna lauseisiin.
Mutta ei ole kuin tämä yksi kuva.
Haukotuksia ja marmattava mieli.
Maanantai.
Pyh!

lauantai 1. marraskuuta 2014



Marraskuun ensimmäinen päivä. Jotenkin helpottavaa että lokakuusta on jo "selvitty". Pakkasaamu ja aurinko pilkottelee jo puiden takaa. Katselin kahvimuki kädessä ulos ikkunasta, nurmikko on pakkasen huurtama ja lehtikasat näyttää jäätyneen lehti kerrallaan paikoilleen. Tammivanhus pihassa pitää lehtensä viimeiseen saakka. Ja tänä  viikonloppuna on tarkoitus kärrätä lehtikasat kaatopaikalle.

Meidät on kutsuttu vanhemmilleni syömään ja samalla matkalla pitää isomummun haudalle viedä kynttilä. Ja taisimpa luvata viedä mutakakkua jälkiruoalle, joten vähän leipomistakin vielä ennen iltaa.

Mutta sitä ennen toinen muki kahvia, lorvailua, kuusivuotias rakentelee legoja ja puolet perheestä jatkaa uniaan...ihanan rauhallista.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Happy Halloween & Happy Birthday!



Kiireinen aikataulu asetti rajat juhlille. Kaksi tuntia työpäivän päätyttyä oli koti jo muuttunut juhlatilaksi, jossa vampyyrit, noidat, kissat ja zombiet herkuttelivat, kisailivat ja pitivät hauskaa. Eskarilainen täytti 6 vuotta. Ja kaverisynttärit oli koko lokakuun odotetuin juttu.
Ilokseni huomasin että juhlat onnistuivat pienemmilläkin leipomisilla ja ilman täydellistä ohjelmistoa. Lapset ovat luovia ja kehittelivät "luppoajalle" itsekin ohjelmaa. Lahjat availtiin perinteisellä pullonpyöritysidealla, lisäksi oli ongintaa ja diskoilua, peiliä & piilosta.
Viimevuosista viisastuneena jätin siivoilutkin vähemmälle, siivoilu ennen lastenkutsuja on silkkaa hulluutta!

Julkaisukelpoiset kuvat on sattuneesta syystä vähissä. Tunnistettavia lapsihahmoja (naamiaiskostyymeistä huolimatta), salamavalokuvia, syysillan hämykuvia...
juh

perjantai 17. lokakuuta 2014

Ajatuksia jaksamisesta & syksyfiiliksistä.



Kuukausi vierähtänyt viime blogipostauksesta. Ollaan kuukausi pidemmällä syksyssä. Nyt tarkalleen jo syksyn puolivälissä. Nopeasti aika vaan kuluu, ja asiaan vaikuttanee se että syksy on ollut tänä vuonna kaunis, melko lämmin ja niitä kokonaan valottomia päiviä on ollut vähän.
Kaamosmasennusta vastaan olen tänä vuonna taistelemassa aseenani kirkasvalo, jonka hankin vajaa viikko sitten. Nyt olen aamuisin nautiskellut puolisen tuntia valoa ja päivällä vielä toisen puoli tuntia lisää.  Katsotaan onko apua. Luulen että omalla kohdallani saatan piristyä jo ajatuksesta, että nyt saan valoa ja siten en voi masentua valottomuudesta.
Lisäksi koitan ulkoilla, liikkua, nukkua, syödä paljon vitamiinipitoisia ruokia (pilleripurkille en ole vielä mennyt) ja toisaalta taas olen koittanut rauhoittua. Olen antanut itselleni luvan pitää lökäpöksypäiviä, olen antanut kalenterissa olla päiviä ilman merkintöjä. Olen mennyt mutu-tuntumalla, tehnyt asioita jos huvittaa. Olen lorvaillut.
Toisaalta taas olen saanut energiaa pikkuprojekteista jotka olen saanut päätökseen. Kuten keittiön ja eteisen katon maalaus, joka oli odottanut kaksi vuotta. Olen tankannut voimaa ja hyvää oloa viikottaiselta ohjatulta jumppatunnilta, joka on ollut vaihtelevasti bodypumppia tai pilatesta. Eilen lähdin ystävän kanssa ladythai-tunnille. Se vasta oli jotakin. Olin niin äärirajoilla, oman kropan ja jaksamisen kanssa, veren maku suussa, keuhkoihin pisti ja koko illan kädet tärisi.
Olen koittanut olla stressaamatta, liikkumisen ja terveellisen elämänkin suhteen.
Koitan olla viime syksyä viisaampi. Jolloin olin todellakin puhki. Kävin ylikierroksilla ja ajanpuutteessa sitten nipistin yöunista ja kierrehän oli valmis. Olin kiukkuinen, alakuloinen ja ahdistunut. Pienetkin asiat rasittivat ja kun niitä pieniä asioita oli liikaa, niistä tuli yksi iso möykky.

Toivoa siis on, että "vahingosta viisastuu". Nyt ainakin hymyilyttää. Ei ole pitkää to-do-listaa mielessä, aurinko paistaa kauniin pakkasaamun jälkeen, pyykkikone on pyörinyt ja pientä rauhallista kotihommaa tiedossa. Meillä on lomalaisella loma loppusuoralla, päiväkotilainen viettää toipilaspäivää...ihanaa joutenoloa ♥

lauantai 13. syyskuuta 2014

Syksyajatuksia.




Syksyn tuntee jo aamuisin nenänpäässä. Usvaiset aamut, pimenevät illat. Kuu on suurensuuri ja taivas värjäytyy punaiseksi. Aamulla nurmikko on jääkylmä ja märkä. Omenat puiden oksilla mehukkaita. Metsä on täynnä aarteita; sieniä & puolukkaa. Päivät on aurinkoisia ja lämpimiäkin.

Vielä tämä osa syksyä meneekin. Kaikki on niin kuulasta ja kaunista.

Vapaa viikonloppu on tällä kertaa täynnä joutilaisuutta. Ei ole juuri mitään suunnitelmia. Hidastellaan, hengaillaan, rauhotutaan. Kerätään energiaa seuraavaan viikkoon ja kerätään energiaa & aurinkoa syksyn pimeimpään osuuteen.