perjantai 29. marraskuuta 2013

Onnea on perjantai-ilta.






Huh. Onneksi on perjantai. Kahdeksan päivän työputki on ohi ja edessä vapaa viikonloppu. Tai melkein vapaa, on huomennakin aamuherätys, kun pojalla futsal-pelejä, mutta kumminkin. Aamu alkaa kolme tuntia myöhemmin kuin normaalisti. Ei sentään äidin tarvitse pelata, riittää kun katselee ja kannustaa, ehkä hilppaseen ohimennen vähän kaupoilla...Ja iltapäivällä meinataan suunnistaa Ikeaan, hankkiin muutamia juttuja tuonne uudistettuun vessaan.
(Sunnuntaina saatte ehkä jo kuvia, ennen ja jälkeen).

Kulunut viikko on ollut hyvin hektinen. Olen venynyt ja paukkunut. Sinne, tänne ja tuonne. Olen kokenut olevani kaikkea muuta kuin riittävä. Paljon olen pohdiskellut keinoja, millä jaksaisi arjen paineita paremmin.

Tällä viikolla olen huutanut, mäkättänyt, mököttänyt, ylihuolehtinut, unohtanut, kiirehtinyt, juossut, nukkunut huonosti...
Mutta olen myös nauttinut, ilahtunut, piristänyt jonkun päivää, nauranut ääneen (ja äänekkäästi), myös itselleni (parhaat naurut), olen käynyt monta hyvää ja puhdistavaa keskustelua, olen ollut kiitollinen ystävistä ja läheisistä, erityisesti perheestäni, olen halannut ja saanut halauksia.

Suuria tunteita. Ihanan raastavaa ja sittenkin niin kaunista elämää tämä vain on.


Tänä iltanakin ilahduin siitä että äiti piipahti, ihanan yllätyksen kera (siitä viikonlopun aikana lisää...) ja siitä että yksi ystäväni tuli mutakakku kainalossa viettään meille iltaa, vaikka koitin keksiä monta syytä mm. likaiseen kotiin ja stressiin vedoten, ettei tarvitsisi olla sosiaalinen. Ja nyt olen huippuiloinen että ystäväni oli sitkeä ja tuli silti.

torstai 21. marraskuuta 2013

vessajuttuja osa1



Meillä puuhaillaan tälläistä.
Itse idea lähti maanantaina yhdestä fb-päivityksestä, kun ystäväni ilmoitti että häneltä saa hakea pöntön ja lavuaarin, valkoiset ja ehjät, mutta jotka ystäväni raivasi pois uusien tieltä.
Minäpä huusin "hep" ja hätäseen.

Mies tuli sinä maanantai-iltana lapista kalareissusta, ja minä-tyttö ilmoitin että alan vessan pikaehostuksen. Ja että älä pelkää, tämä(kin) remppa tehdään minibudjetilla.
Tiistaina ruuvailin peilikaapin, korit ym. irti.
Keskiviikkona (vapaapäivä) kutsuin isäni ja äitini kahville ja vihjaisin että saatan tarvita apua vessanpöntön irroittamisessa.
Isi otti mukaan työkaluarsenaalinsa.
Pari tuntia ja mintunvihreät arabian posliinit oli kannettu pihaan.
Vähän oli miettimisiä ensin vesihanojen sulkemisen kanssa, muutaman reissun teki iskä putkiliikkeeseen ja muutaman puhelun soitin miehelleni töihin.
Keskiviikkoiltana pesin seinät huolella maalarinpesulla, ja huuhtelin  kahteen kertaan.
Mies pakkeloi ruuvien kolot ja hioi.

Tänään olen maalannut kaakelit kertaalleen. Jännää puuhaa. Niin paljon olen lukenut kaakeleiden maalauksesta, puolesta ja vastaan, mutta uskalsin ryhtyä hommaan, kun ei vessa voi enää ainakaan kamalammaksi muuttua.
Ja jos kaakelimaali kuoriutuisikin pois (millä maalimyyjäkin uhkaili), niin sitten ei auta muu kuin naputella kaakelit irti ja miettiä seuraava askel.

Huomenna töiden jälkeen maalaan toisen kerroksen. Sillä vaikka maalipurkissa luvataan yhden kerroksen riittävän, ei se riitä kyllä.

Ja kunhan tämä pieni pintaremppa on ohi, laittelen lisää kuvia (jos kiinnostusta) ja kuluja, ihan vaikka sitten itselleni muistiin.

Joten, tässä yksi selitys blogihiljaisuudelle.

Palaillaan kun tulee valmista....

lauantai 16. marraskuuta 2013

pienen pieni ajatus joululle...





Keittiön ikkunasta otin pois limenvihreät marimekot, jotka muistutti kyllä mukavasti kesästä, mutta vihdoin uskallan ottaa minäkin askeleen kohti talvea.
Kirpparilta tarttui matkaan bloomingvillen peltilautanen 4€ ja ihanat tuikkukipot 1€/kpl.
Niissä on se pieni ensiaskel kohti meidän joulua.
Ja yksi joululahjakin on hankittuna. Alku sekin.
(Kukat kuvissa on kaikkea muuta kuin jouluiset, mutta ehtiihän sitä. Hankkimaan vaikka sen huonekuusen.)

Kirppisreissu oli tänään muutenkin kannattava, löysin nimittäin juurikin jotain mitä olin etsimässäkin, eli esikoiselle 2x mustat ulkoiluhousut näille välikeleille...Icepeak 4€ ja Skila 4,5€, sekä Didriksonsin välikausitakin (musta sekin) 4,5€. Harvoin käy tälläinen tuuri, että koossa 140cm löytyy yleensä jotain ja joka vieläpä mikä miellyttää silmää ja kukkaroa.

tiistai 12. marraskuuta 2013

34



 
Marianne-juustokakku
 

 
Tänään olen 34 vuotias.
Tänään olen nukkunut pitkään.
Saanut kukkia ja onnittelulauluja.
Herkutellut kakulla.
Surffaillut vitamiinisivustoilla.
Haaveillut.
Kiukutellut syksyn säkkipimeyttä.
Pyykännyt, kokannut, puunannut.
Polttanut aamusta asti kynttilöitä.
 
.
 
Illalla nappaan itselleni tunnin aikaa ja suuntaan jumppasalille.
Ryhdistäydyn, reipastun ja päätän lopettaa surkuttelun väsymyksestä, kiireestä ja pimeydestä.
(se jää nähtäväksi kuinka onnistun...)

tiistai 5. marraskuuta 2013





 
Viime viikko oli niin tupaten täynnä ohjelmaa, että huokaisen tyytyväisenä että se viikko on ohi.
Liika on liikaa. Tarvitsen vuorokauteen paljon niitä tunteja kun ei ole mitään "ohjelmoitua".
Vaikka paljon kivaakin sitten viikkoon mahtui, kuten; viisveen ensimmäiset omat kaverikemut, yhdet vauvakutsut, konsertti-ilta, yksi tyttöjenilta & sunnuntaiaamupala ja päälle vielä funpark-hulinaa.
 
Kuvasarja on siis sunnuntaiaamulta.
Tarvinneeko sitä enää sanoa, että pidän aamuista. Noista ihanista vapaapäivän aamuista. Kiireettömistä aamiaisista, aamukahvista...
oikeastaan kaikista paitsi maanantaiaamuista.