Pöhköä kuvata kakunpalaa. Vielä pölvästimpää kuvata voileipä.
Joku ajattelee ja sanoo ääneen.
Nämä ovat "blogikuviani". Perhekuvani on erikseen.
Tarkoituksella.
Miksi kuvaan jotain niin pöljää kuin voileipää, kukkaa, marjapuskaa?
Miksi en?
Koska elämässä voi pienillä kauniilla asioilla tehdä merkityksen tylsän arjen ja kiinnostavan, kauniin arjen välillä.
Siksi.

Koska voin tehdä niin ja vieläpä haluan tehdä niin. :)

ps. leivoin pitkästä aikaa leipää (kuka hullu viitsisikään uunia käyttää näillä ilmoilla) ja kakku näyttää surkeammalta kuin maistui, tuoreita vadelmia kakun päällä ei voita parhaatkaan mansikat :)