lounas

Täyttävä, edullinen lounassalaatti syntyy kaalista, parista omenasta, pähkinöistä (muutama rusinakin joutui joukkoon) ja jugurttikastikkeesta. (pari rkl maustamatonta jugurttia, hunajaa, suolaa, pippuria, persiljaa maun mukaan).

Niin iso oli annos, että kaikkea en jaksanut.

(kaali olisi parempaa jo sen saisi käytettyä raastimen kautta, tykkäisin että ois sellaista vielä ohuempaa...no, makujuttuja :))

retki rannalle

Tänä aamuna. Viimeinen päivä syyskuuta. Huikean kaunis aamu. Yöpakkasten jälkeen, järvenpinta on usvainen. Ilmassa tuoksuu maatuvat lehdet, märkä multa ja savu.
Ensimmäisenä rannassa näemme linnut. Pikkumies juoksee suoraan järveen ja kastuu nilkkojaan myöten.
Retki rannalla jää lyhyeksi.
Saamme kuitenkin tallennettua monta kaunista näkymää.

Viikkosiivous (perusteellisempi sellainen). Sisustamista sohvatyynyillä. Ja kynttilälyhdyillä.

Kaksi kertaa lenkillä. Aamuisella pikkulenkillä pikkumies ihmetteli kuuta. Hoki: "lamppu".
Puolenpäivän lenkillä piipahdettiin metsään. Kerättiin pihaan syyssomistusta. Metsässä oli hyvä tuoksu.

Illalla tulossa vieraita. Kaapit on tyhjinä, aineita olisi pannukakkuun tai ehkä omenapiirakkaan. Omenoita olisi naapurilla "ota tästä"-laatikossa.
Esikoinen totesi eilen että omenat maistuu paremmilta kun ne ottaa siitä laatikosta, mistä niitä voi ostaa. :)

Leivoin pitkästä aikaa leipää. Neljästä viljasta ja pestolla höystettynä. Leipä oli menestys päiväruoan kanssa. Illaksi jäi toinen, teen kaveriksi. Huomenna se ei ole enää ollenkaan samanlaista. Edes puoliksi yhtä hyvää.
Leivän on oltava tuoretta. Kaupassa muovikääreissä muhinut leivän irvikuva, on meillä harvinaista. Siis se "leipä" joka säilyy parikin viikkoa muuttumattomana. Paahtoleipä, kumiset sämpylät..
Ruisleipää en ole opetellut vieläkään tekemään. Sämpylöitä teen useamman kerran viikossa.
Se leivästä.

Syksy on kyllä siitä upeeta aikaa, että saa eväitä luonnosta. Teimme eilen taas sieniretken ja palasimme kotiin kopallinen suppilovahveroita pullollaan. Kuivuvat nyt sanomalehden päällä. Osan kokkasin sienikastikkeeksi.

Naapurin pihassa (oikeestaan molempien naapurin pappojen pihassa) poikkesimme luumuvarkaissa. Vai kriikunoitako nämä on? Sinne ne mätänevät muuten, haimme ne talteen ja parempiin suihin.

Upea syksyinen ilma ollut tänään. Kuulemma samanlaista keliä lupailtu koko viikoksi!! Kiva puuhastella pihalla, ulkoilla ja lenkkeillä. Jos saisi tällä viikolla pihaan syyskukkiakin ruukkuihin vihdoin. Ja ikkunat pestyä.

Tähän päivää ja iltaan mahtunut myös takkahaaveita. Taas. Tai nyt haaveilen pönttöuunista. Sopisi tyyliltään tähän taloon paremmin kuin kaakeliuuni? Olisi se vaan mukava kuunnella soffalta puiden ritinää, ja lämmittää alakertaa kovina pakkaspäivinä uunilla.

Haaveilu on elämässä ehkä yksi kivoimpia asioita!

l i i a n s u u r t a

;


pojat ihmeissään; parkkitalosta, liukuportaista, valtavasta lelukaupasta, kaikesta paljosta (harvoimpa tulee käytyä lasten kanssa ostoskeskuksissa)

Hienoa oli heidän silmissään(näin aínakin kuvittelin) koski, liukuportaat, sipulikirkko, parkkitalon vihreät valot katossa, taas liukuportaat, juna-asema, katusoittaja, jäätelöt kinuskikastikkeella, iltahämärässä kotiin ajaminen.

itse ahdistuin; väkimäärästä (heh, vaikka kuviin ei nyt ole osunut kourallistakaan ihmisiä), jonoista liikenteessä ja kassoilla, tungoksesta liikennevaloissa jalankulkujana, humalaisten määrästä, kaiken kalleudesta, tavarapaljoudesta, sotkuisuudesta, lähes kaikesta.
Eikä tampere ole suuruusluokassaan edes mikään megacity. Huh silti.

Itsessään kaunis kaupunki. Pitäisin kaupungista varmasti enemmän aamuseitsemältä. Kahvilassa? Ilman hälinää. Ilman ostomahdollisuuksia.
Tai torilla?
Jossain muualla kuin keskustori-koskenranta-rautatieasema-askelilla.

karhunpojat sairastaa

Hellin heitä lätyillä ja mansikkahillolla. Suklaavanukkailla ja mustaherukkamehulla. Yöllä vieressä nukkui kaksi hehkuvan kuumaa pikkuista. Tänään näykyy jo terveen merkit. Jalat ottaa ripeita askelia ja suut käy tauokoamatta. Koitan hokea, että vielä pitää olla rauhallisesti. Menee kuuroille korville. :)


ps. tein herkullisen suolaisen täytteenkin lätyille:
pussillinen kinkkusuikaleita, kermaviili, 5pientä tomaattia, sipuli, kourallinen persiljaa, suolaa ja pippuria. Salaatinlehtiä. Oli niin hyvää että taidan herkutella toisen, kun talossa ihana hiljaisuus vielä hetken.

Mukavaa viikonloppua!

Posti toi uuden olivian. Odotan oikeaa hetkeä käydä lehden kimppuun. Iltapalaksi söin viimeisen palan parmankinkku-rucolapizzaa. Olimme aiemmin tänään syömässä naapuripizzeriassa. Niin, pizzanpalan kanssa selailin eilisen kirppis-imagen. Lehti on kevättalven numero. Yksi lysti minulle. Paljon hyviä juttuja. Inspiroivia kuvia. Taitavia tekijöitä lehden takana.
Syömme joka päivä keskimäärin 5-6tomaattia. Niitä on vieläkin. Vihreinä, kellertävänoransseina ja punaisina. Kyllä sato oli valtava ja ilo pitkä.

Tahtoisin syyskukkia pihaan, rappusille ja kaiteelle sinkkilaatikkoon. Olisin tahtonut koristekaalia, taitaa olla aiheellisempaa hankkia callunat.

Voitin huudon mustista perusrattaista nuoremmalle. Täyttää kohta kaksi. Mutta matkustaa paljon rattaissa. Koska asumme lähellä kaikkea, käytämme paljon jalkoja, mutta matkat on vielä pitkiä pienille jaloille. Esikoinen istui kyytiläisenä satunnaisesti vielä reilu kolme vuotiaana.
Laitan myyntiin yhdistelmät, matkarattaat ja pieneksi jääneitä vaatteita. Haikeaa osittain luopua esineistä johon liittyy muistoja. Toisaalta ärsyttävää että kiinnyn tavaroihin. Liikaakin.

Haaveilen jostain matkasta. Ihan pienestä matkasta. Pienen budjetin matkasta. Haaveilen ja suunnittelen työkuvioita vuoden päähän. Niin että pää meinaa haljeta. Vaihtoehtoja olisi loputtomiin. Mihin tajuaisi tarttua...