Kaurapitseiksi näitä meillä kutsutaan

Näistä on tämä sunnuntaipäivä tehty.
Kaurapitsejä "leivottu"; nopeaa, helppoa, herkullista...ei niin terveellistä. Maitokahvin kanssa sopiva sunnuntain välipala.

Kirpputorille sain vihdosta viimein aikaiseksi pöydän ja siellä, ja niiden myytävien kanssa, mennyt jo muutama päivä. Joka päivä saa käydä järjestässä pöydän, ja hetkessä se on taas myllätty. Jotain sentään mennyt kaupaksikin, vaikka aika hiljaista tuntuu olevan yleisesti vielä. Kuulemma helmikuussa virkistyy taas.
Ensimmäisenä päivänä kun vein tavaroita, oli jo tuomisia kotiinkin. (mieheltä pääsi syvä huokaus). En vain voinut jättää näitä shamppanjalaseja sinne! En vain voinut. Vielä kun myyjä alensi ne minulle 0,5euroa kipale. Kauniit ne on. Niin usein kuin meillä tätä juomaa juodaankin. Heh!

Eilen luisteltu. Tänään haaveilen vielä pääseväni hiihtämään. Täydellinen ulkoiluilma!

kotona

Kevätesikko tahtoi mukaan aamuiselta maidonhakukauppareissulta. Minä olisin tykännyt tulppaaneista, mutta ne oli niin kaameen ränkkiä, keltalehtisiä ja jotenkin, nuupahtaneita jo valmiiksi. Siivoiltiin vähän aamusta, illalla kun tulee vieraita.

Huomaan kuvatessa, että ompa meidän koti kovin hempee. Eikä oikeesti olekaan. Vain kuvattavat asiat taitaa olla. Ja ihan totta, voisin haluta jotain raikkaampaakin, tai jämäkämpää kotiin. Mutta mitä se olisi? Tulee kaiketi vastaan, jos on tullakseen.
Tänään katselin tyytyväisenä että meillä on olohuoneessa tuo tumma puinen astiasenkki, valkoisen, haalean ja vaalea vastaparina. Onneksi en ole koskaan jaksanut alkaa sutimaan sitä valkoiseksi!


Kotimme on rakentunut ajan myötä meille kulkeutuneista huonekaluista ja käytettynä hankituista.
Sohva on mummun perintöä, ruudullinen nojatuoli ja valkoinen arkkupöytä samoin.
Rahin ostin vasta hetki sitten kirpparilta, samoin olkkarin nukkamaton. Tyynynpääliset, viltit suurilta osin kirppareilta. Olohuoneen valkoinen vanha astiakaappi on huutonetistä.
Tuo naulakko, mikä on verannalla, on vanhalta työpaikaltani "pelastettu" kun olisi joutanut roskalavalle, uuden tilalta!

Nyt etsin (edelleen) nojatuolia. Käytettynä. Isoa ja upottavaa. Vanha laiskanlinna olisi ihan huippulöytö, tai joku kulunut nahkanojatuoli.
Haeskelen myös eteiseen lipastoa. Vanha patakaappi kävisi. Niin ja poikien huoneeseen työpöydäksi pientä keittiönpöytää tai sellaista laatikollista siis. Vaatekaappia ja kirjakaappia.
Paljon on haussa.

Kun löydän, tiedän vasta varmasti mitä olin etsimässä.

keskiviikon lounas-päikkäri-tee-legoilu-aika kuvina.

maanantai.

Appelsiinia, omenaa, banaania, puolikkaan sitruunan mehu, luraus hunajaa. Kourallinen pähkinöitä ja muutama rusina.
Täyttävä annos!
Vesisateessa ulkoilua. Kastuimme kaikki kolme, melkein läpimäriksi, koska emme malttaneet mennä/tulla ajoissa sisälle.
Illalla tunti ja vartti äidin omia menoja; jumppa. Toinen kerta tänä vuonna. Oli raskaampi kuin ensimmäinen. Nyt hyvä mieli, hyvä olo, väsyttää.

väriä kotiin

lehtikuvat: talo&koti 3/2010

Näitä värejä haalin aina vaan kotiimme. Pinkkiä, turkoosia, vihreetä. Valkoisen kaveriksi. Vaikka niin paljon ihailen rauhallisia, tyylikkäitä, valkoisen ja muun neutraalin värisiä koteja, pelkistettyjäkin ja linjakkaita. Tahdon omaan kotiin väriä!
Sanoin miehelleni jotain keväästä ja kevään väreistä. Tuo totesi että nyt on sydäntalvi. Hö, onko? Olen jo niin ajatuksissani keväässä!

(Tekstiilit kuvissa on viikonlopun kirppisantia; kaksi ylintä pöytäliinoja ja alin ihanan pehmeä torkkuviltti. Kaikki 2 euroa kipale. Alimmassa kuvassa ne viidenkymmenensentin emaliastiat sekä niiden päällä teekuppi kaksikymmentäsenttiä! Ruusukimppu oli jo viikon vanha, mutta en raaskinut vielä heittää menemään, jatkoin niiden eloa vielä muutamalla päivällä tekemällä uuden asetelman..)


Hyvää alkavaa viikkoa!

lumisen päivän kuulumisia

Päivän saldo:
* kolmet lumityöt
* 3 x puolipannullinen teetä (yogi tea detox...ja illalla clipperin sleep easy, nam!) ja muutama pala tummaa suklaata...
* ainakin kolme tuntia ulkoilua päivän aikana
* punaposkisia lapsia, jotka kaivelivat koloja lumipenkkohin, tekivät jonoja jääkökkäreistä ja laskivat liukureilla umpihangessa
* manasin ja kirosin lumimääriä
* katselin ja luin uutisia ja australian sateista ja tulvista
* teen huomenna taas lumityöt marisematta, ollaan kuitenkin onnekkaita näin ja täällä
* illansuussa kirpparilta lampaantalja vitosella ja kaksi turkoosia emaliastiaa eurolla
* iltapalaksi savusiikaa ja mätitahnaleipiä ja riisisuklaata

"tyttö teki hyvän löydön!"

Siinä He nököttivät. Päällekkäin. Ruskeat (keltaruskeat?) kastehelmet. Euron kipale.
2 litrainen kulho ja lautanen.
Myyjä oli vasta asettelemassa tavaroita pöytäänsä. Hyvänmatkaa jo eläkeikäinen rouva. Satuin siinä kulkemaan pöydän ohi ja silmät osui heti tähän pariin. Ja nappasin ne salamana koriini. Takanani kaksi viisikymppistä antiikkijälleenmyyjää tokaisivat. "Tyttö teki hyvän löydön."
Niin tosiaan teinkin! Olin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan!
Mikä huipuinta, tämä astioiden entinen omistaja tuli ja halasi minua! Olin hetken hämilläni, ja hän kuiskasi:
"Hyvä että sinä sait ne!"

Tämä rouva selvästikin halusi eroon tavarasta. Olisihan noista enemmänkin maksanut, sääliksi olisi käynyt jos antiikkiheput olisivat ne kerinneet ottaa ja myydä sitten jossain toisessa pöydässä/vitriinissä/huutiksessa ISOlla voitolla.
Minä pesen ja kuivaan kastehelmet ja niistä tullaan tarjoilemaan meillä vielä monta salaattia ja pullasiivua. Ja vaikka mitä muuta.