keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Nurkassa




on tuoli. Turkoosi ruudullinen. Tuoli on ollut äidin tädin. Ja kiertänyt mukanani kymmenen vuotta. Se ei ole pehmeä istua. Se on surkeasti "entisöity". Siinä ei edes oikestaan koskaan kukaan istu.
Se toimii vaatetuolina.
Varatuolina.

Siltikään en siitä luopuisi. En vaihtaisi uuteen.

Mutta jotain muuta nurkka kaipaa. Tahtoisin siihen takan...toiset säästää etelänmatkaan, alanko säästään takkarahoja :)

1 kommentti:

  1. Ei ollenkaan hullunpi säästökohde!

    Meilläkin on perintötuoli vain sen kauneuden vuoksi, ei istumistä varten. Mutta mikäs siinä jos tykkää :)

    Kivaa torstaita!

    VastaaPoista