Oli samaan aikaan kiinnostava, kaunis, tuhoisa ja jopa pelottava. Sisällä tunsimme olevamme turvasssa. Kunnes se isoin myräkkä iski kohdalle, ja hetken tuntui että myrsky repii puut juurineen maasta.
Tie tulvi. Kellariin meni vesi. Oksia pihamaa täys ja puutarhakalusteet sinkoilivat. Meidän kadulle lensi vastapäisistä taloista jättitrampoliini ja naapurit keräilivät tieltä piipunhattuja.
Isompi poika totesi ikkunan edessä istuessamme "tämä on kuin elokuvissa oltaisiin"
Niin se olikin.
Epätodellista.
Olen nautiskellut kesämyrskyistä täysin rinnoin, vaikkeivat onneksi täällä meillä niin pahoja ole ollutkaan. Sitä muistaa oman pienuutensa Äiti Luonnon helmoissa.
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaLöysin tänne ja selasin koko blogin läpi!Kivoja kuvia,kiva blogi,kliks lukijaksi!:)
Kamala,pelottava myrsky,täällä riehui vain ukkonen mutta mä pelkäsin sitäkin!
Täällä kans riehui niiin kamala myrsky,että,se Asta-myrsky,puita on monia kymmeniä hehtaareja nurin sähköjä,ei vieläkään ole kaikkiin paikkoihin tullut.:(.
VastaaPoistatervetuloa maitoparta :))
VastaaPoista