Meillä juodaan teetä päivittäin, usein iltaisin. Aamulla kahvia. Ja vieraille mitä milloinkin. Lapsille kaakaoo joskus. Ja aniharvoin aikuisetkin herkuttelee kaakaolla. Teeheni kuuluu hunaja, ei sokeri. Eikä maito.
Kunnon tee, se mitä haudutetaan ja päästetään siivilä läpi on parasta, mutta joskus on laiska ja ottaa pussiteetä. Laatuja on monia. Tahtoisin panostaa vielä enemmän laatuun ja luomuun, teessäkin.
Hymyilyttää tässä postauksessa se miten jossain blogissa oli joskus kirjoitettu hauskasti kuinka "blogi antaa välillä virheellisesti ymmärtää kuinka blogin pitäjän elämä olisi yhtä teenlipittelyä"...aika osuvaa.
Luulen että on ihmisiä jotka ärsyyntyy näistä kuvista. Teekupeista ja puista.
Mutta luulen myös että ne ihmiset ovat ihmisiä jotka eivät nää niissä mitään kaunista, edes nättiä. Tai mitään merkitystä sillä millaisesta kupista juo. Osa ihmisistä ei edes huomaa onko puissa vielä lehdet nupullaan vai jo maahan varisseet.
Kiinnitämme huomion eriasioihin. Näemme maailmaa erilailla.
Itse kuvaan arkea, arjen kauneutta. Yksinkertaisuutta. Värejä, muotoja, kuvakulmia. Tallennan itselle tärkeitä juttuja.
Olkoon se sitten tänään tämä teekaappi, varmasti jonkunmielestä maailman turhinta. Omasta mielestä hauskaa.
Niin se on. Eläköön erilaisuus meissä!!
No kyllä se elämä välillä on yhtä teen lipittelyä. Joinain päivinä 2-3 kertaa mukillinen, toisina 5-6 kertaa mukillinen. Itse lipittelen nykyään pääasiassa vihreää teetä.En ainakaan itse osta enää muuta. Haluan uskoa sen aineenvaihduntaa kiihdyttävään vaikutukseen ja kofeiinittomuudenkin vuoksi valitsen sitä. Ihan pelkkää vettä tulee juotua ihan liian vähän, mutta kai tuo vihreä teekin kuitenkin on parempi vaihtoehto kuin mehut, limut ja kahvi. Tosin kahvia en juokaan.
VastaaPoistaTuo asioiden kauneuden näkeminen on todella yksilöllistä, mutta itse ainakin nautin suunnattomasti siitä, että saan katsella toisten mielestä jotenkin merkittäviä kuvia ja sitä kautta opin tuntemaan noita ihmisiä. Lapsena opittu "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" on mielestäni niin totta. Samalla myös oma silmä kehittyy ja oppii näkemään asioita uudesta pespektiivistä...
Onneksi me ihmiset ollaan erilaisia. Ja onhan meillä kaikilla vapaus olla katsomatta sitä mikä ei meitä kiinnosta... Ja ennen kaikkea; jokainen antaa oman merkityksensä asioille ja tulkinta jää omalle vastuulle.
Se taisin olla minä, joka puhuin siitä teenlipittelystä taannoin, hih :) Mutta juu, teestä tykkään minäkin, ja vuorotellen kahvia. On ollut hirmu kiva lukea näitä teidän teepostauksia!
VastaaPoistaLuojalle kiitos, että omaan kyvyn nähdä kaunista kaikkialla ympäristössä. Muistan, miten koulukaverini jo ala-asteella kerran sanoi mulle, että "Teija sä näet kyllä ihme asioita, mihin mä en kiinnitä mitään huomiota!"
Mä tykkään näistä kuvista, ja kaikesta kauniista, mitä sun ja monen muun blogit on pullollaan :)
Jos kommentit on blogien suola, niin kuvat on sitten varmaan se pippuri ;)
VastaaPoistaHuomaan usein, että saatan tuijottaa jonkun blogissa pitkäänkin jotain kaunista/erikoista kuvaa. Usein juuri niitä puu-kuviakin ;D Aina mietin, että juuri ne kuvat on sille bloggaajalle tärkeitä ja kertoo paljon.
Aamulla kuvailin pihalla ja sen jälkeen luin sun postauksen. Alkoi vähän hymyilyttämään :) Usein ajattelen, että eihän ne omat kuvat niin merkitse muille, mutta eipä se haittaa. Ne lukee ja katselee, joita kiinnostaa. Se blogeissa onkin ehkä niin viehättävää, että ne on niin erilaisia.
Munkin ptiäs varmaan tehdä joku teeinventaario :)
T: toinen kuppien ja muiden turhuuksien kuvaaja
No kiitosta vaan kaikille, ihania kommentteja!! Ja voisin kyllä allekirjoittaa kaiken samantein, sillä eihän tähänkään blogiin kukaan pakota tulemaan, ei ainakaan uudestaan, jos joskus on vahingossa eksynytkin! :)
VastaaPoistaIhan samanlailla itse saatan tuijottaa hyvinkin pitkään jotain hyvää kuvaa; värejä ja esineitä. Tai vaan jotain siinä.
Onneksi meitä on joka lähtöön!!! :)