Pikkuhiljaa pakkailen. (ajatuksissani jo kumminkin..)
Odotan kolmen yön minilomaamme. Toivon että osaan nauttia täysillä, enkä kaikenaikaa ikävöi poikia. Näitä tilaisuuksia kun ei tule vastaan joka välissä.
Puhumme kuusveemme kanssa reissusta, ja että ensi kerralla pojatkin pääsee mukaan.
Koitan kertoa kaksveelle että äiti ja isi on matkoilla muutaman päivän. Että menemme lentokoneella.
Poika vastaa tomerasti: "ei!"
Mutta hymyilee.
Kiipeää hetkessä syliin, pyytää kainaloon. Hetkessä taas pois.
Kaksveellämme on ensimmäinen uhma.
Hän tahtooooooo. Ja taas ei.
Haluaa ketsuppia joka ruokaan. Kaurapuuroon ja muroihin ei ole sitä saanut.
Haluaisi saunoa joka päivä. Ja mennä uimaan. Ja pilkille. Aina on "tänään". Ei ole olemassa sitten tai huomenna tai kohta.
Ihailen lasten tapaa elää hetkessä. Koitan katsella maailmaa lapsen näkövinkkelistä.
Aina ei kuitenkaan oikein jaksa nähdä asioita niin.
Tahtoisi että lapsi ymmärtäisi ja odottaisi.
Olisi kärsivällisempi ja kiltimpi ja tottelisi ja toimisi.
Niinkuin aikuinen haluaa.
Aikamoista tasapainoilua.
 |
| lapsi vetää jalkaansa äidin villasukkia, pitää sukanvarsista kiinni ja juoksee yleensä ympäri kämppää niin kauan että kaatuu, nauraa niinkauan kunnes tulee itku. Sukat on kutonyt eräs hyvin dementoitunut mummu (töissä), jonka käsissä valmistui monta paria tälläisi piiiiiitkiä saapassukkia, joissa oli jo paljon virheitäkin. Sukat sai mukaansa kun toi lisää lankaa, mummu oli aivan poissa tolaltaan jos langat jostain syystä loppuivat. :) |
Voi miten osuvasti kirjoitettu ja nuo sukat ihan huiput. Rentouttavaa lomaa ja ilo irti!
VastaaPoistaTodella nautinnollista lomaa! noita ihan kaksintaan reissua pitäisi kyllä kaikkien vanhempien päästä tekemään!
VastaaPoistaMeillä myös "kepukkaa" joka ruokaan. Ja kaupassa, kun kysyin mitä vielä piti muistaa, isoon ääneen: KEPUKKAA! Mitähän lie luulivat meidän olevan etsimässä, muut asiakkaat.
VastaaPoistaJa kiukku myös. Joka asiasta. Kun ei saa itse terottaa kyniä. Kun pitää mennä päiväunille. Kun ei kerhossa saa levittää kaikkia leluja lattialle ja ottaa toisten käsistä. Ei näistä ennen ole taisteltu, mutta nyt voidaan vääntää märyä puoli tuntia, helposti.
Ihana kuulla, että muillakin. Huh. (Mietin myös, että paljon taitaa tehdä sekin, kun ei päästä ulos. Että kiukkua ei riittäisi ehkä niin paljon, jos päästäisiin.)
Rentouttavaa lomaa teille! Täälläkin tulisi tarpeeseen! :)
Olipa kiva lukea tätä. Ja noi villasukat on ihan hellyyttävät! Haaveilin itse tänään sellaisista ylipolven paksuista, villasukista! :)
VastaaPoistaIhanan leppoisaa lomaa! Unohtakaa lapset hetkeksi! Sitten on taas kiva tulla kotiin!
VastaaPoistaMeillä syötiin tänään puuroa ja tytär 5 v. sanoi, että kukaan ei varmaan laita puuroon ketsuppia. Oltiin juteltu siitä, että hän käyttää (=saa) liikaa ketsuppia yleensä. Tiedän kyllä erään tuttavamamman , joka laittoi lapselleen puuroonkin ketsuppia, kun tämä oli tosi huono syömään...
Meillä lapsi ihan kohta neljävee laittoi viime viikolla ketsuppia risottoon ja totesi: "no NYT meillä on juhla-ateria!"
VastaaPoistaIhana mummu! Luulen, että minusta tulee vanhana samanlainen.