Pitkä matka tarvottiin lumisella Näsijärvenjäällä. Mennessä isompi poika luisteli itsekseen perille, me oikaistiin suorinta reittiä ja silti käveltiin liki kolme varttia suuntaansa. Pureva pakkastuuli jäädytti kasvoja. Pienempi keikkui stigan kyydissä.
Perillä oli paljon väkeä ja munkit ja mehut jäi haaveiksi kun jonot oli hirmuiset. Ensi kerralla omat eväät? Moni olikin paikanpäällä viisaampi ja kaivoi repuistaan termarikaffeita.
Me oltiin Siilinkarin ensikertalaiset. Ei vielä tiedetty mikä on homman nimi.
Takaisin kävellessä aurinko paahtoi kasvoihin, vieläkin poskia kuumottaa. Tuli lämmin ja tuli hiki.
Nähtiin pilkkijöitä, hiihtäjiä, laskuvarjohyppääjiä ja leijanlennättäjiä. Selainen sakki ulkoilijoita ja talvinen Särkänniemi.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista