yksi juoksulenkki voi muuttaa päivän paremmaksi

Kiitos pikkukakkosen=perheen miesten huilihetken=mieheni kannustuksen, skippasin ajatukset lähteä laahustamaan kiukkuisena pitkin marketin käytäviä. Ostamaan ei mitään erityistä ja laahustamaan kotiin entistä ärsyyntyneempänä siitä että siellä oli jonoja ja kaikki oli kallista. Enkä olisi loppujen lopuksi tiennyt mitä ihmettä lähdin sieltä etsimään.
Niin tai tiedän, olin hetken, sen hullun hetken, ajatellut lähteväni ostamaan itselleni mielenrauhaa ja iloisempaa mieltä. Miten hullu ajatus.

Onneksi minulla on fiksu mies. Joka muistutti niistä lenkkareista siellä verannan nurkassa. Kehoitti vielä juoksemaan niin lujaa että tuntuu. Niin että hengästyisin kunnolla.
Ja minä onnekas kuuntelin kerrankin tätä, kirjaimellisesti noudatin ohjetta.
Juoksin, hölkkäsin, kävelin. Sen mitä useamman viikon/kuukauden juoksubreikiltä jaksoin. Kaipasin lenkkikamua naapurista, yksin on hurjasti tylsempi juoksta. Mutta juoksin silti.
50 minuutin lenkki. Paljon paljon iloisempi ja rauhallisempi tyyppi palasi suihkun jälkeen äidin rooliinsa.

Afterjuoksulenkkiolotila on kyllä jotain mitä ei voi sanoin kuvailla. Virtaa piisaa ja hyvää oloa.
Tehtiin pikkujätkän kanssa tehosekoittimellinen tehojuomaa joka teki huippuhyvin kauppansa.

Nyt tarkastaan pankkitilin saldo ja ehkä lenkkarikaupoille. Luulen että voisin juosta jouheammin paremmilla popoilla.

Huippufiilis!!