Lankaköynnös ja muita lauantaisia...

Runkorosmariini lähti nyt sitten kumminkin viilentymään vielä verannalle. Kodin Terrasta vaati päästä mukaani tämmöinen kaunis, hentoinen lankaköynnös. Taitaa olla melkoisen vaativa hoidettava tämäkin, mutta en viitsi murehtia sitä. Hinta ei ollut paha ja jo se on kestänyt kauniina kohta viikon, eihän leikkokukkakimputkaan ikuisesti ilahduta.

No se kukista. Ja muutenkin olen kolmessa viimepostauksessa kuvannut yhtä ja samaa nurkkaa. Alkaako kyllästyttää? Johtunee siitä että muu koti ei ole kuvauskuntoinen ;)
Oikeastaan pitkään aikaan ei ole "sisustaminen" kiinnostanut tippaakaan. Nyt jaksaa katsella taas kotia uusin silmin, alkusyksyn hektisyys on vähän tasoittunut. Vai onko syynä ne tulevat synttärijuhlat, että tekee mieli kohentaa kodin ilmettä. En tiedä.
Joku uusi matto olisi kiva. Uusi nojatuoli. Tv-huoneessa sohvan paikkaa voisi vaihtaa. Siinä samalla tulisi suursiivouskin.
Tuntuu että haaveet on jatkuvasti ne samat. Eikä vieläkään tarve ole niin akuutti uudelle nojatuolille että raaskisin sen ostaa. Mieluummin säästän matkakassaan. Olen uskaltanut jo vähän googlettaa Amsterdamia. On harvinaista että minulla on reissukuume, mutta niin se vain on että tämä tyttö haluaa nähdä jotain muutakin kuin kotikortteliaan.

Kaikki aikanaan.

Meillä on nyt vapaa viikonloppu. Mies lähti viikonlopuksi kalaan/merelle/viettään viikonloppua "poikaporukalla". Meillä on sitten äiti-poika-viikonloppu. Kivaa sekin. Eilen katettiin sohvapöytä täyteen porkkanatikkuja, sipsejä, dippejä, namuja & limuja. Äiti pillitti Vain Elämää, pojat pelailivat puhelimilla ja katselivat toisella silmällä ja ihmettelivät miksi laulut itketti ihmisiä.

Ostin käytettynä pumppitankosetin. Aamun ensimmäiseksi olohuone muuttui jumppasaliksi ja tunnin hikitreeni on suoritettu. Päälle aamukahvi ja (ei-niin-terveellinen) croissant täytteineen.

Kivaa viikonloppua sinulle ♥