Syksyn tuntee jo aamuisin nenänpäässä. Usvaiset aamut, pimenevät illat. Kuu on suurensuuri ja taivas värjäytyy punaiseksi. Aamulla nurmikko on jääkylmä ja märkä. Omenat puiden oksilla mehukkaita. Metsä on täynnä aarteita; sieniä & puolukkaa. Päivät on aurinkoisia ja lämpimiäkin.
Vielä tämä osa syksyä meneekin. Kaikki on niin kuulasta ja kaunista.
Vapaa viikonloppu on tällä kertaa täynnä joutilaisuutta. Ei ole juuri mitään suunnitelmia. Hidastellaan, hengaillaan, rauhotutaan. Kerätään energiaa seuraavaan viikkoon ja kerätään energiaa & aurinkoa syksyn pimeimpään osuuteen.
Tällaisesta syksystä minäkin pidän, vaikka kesästä luopuminen aina hieman haikealta tuntuukin. Mutta kaunistahan tuolla luonnossa on nytkin, varsinkin kun auringonpaiste vielä tuo ne kaikki syksyn värit niin hienosti esiin. :)
VastaaPoistaTämä syksy on iha ihmeellinen. Miten aurinko jaksaakin vielä lämmittää. Ihan mahtavaa =) Onneksi sentään aamukaste tuo omenien tuoksun nenään ja syksyisemmän fiiliksen. Ihanaa viikkoa sinulle! Mulla on sulle blogissani haaste =)
VastaaPoistaTäällä yksin ehdottomasti syksy ihminen. Luonto näyttäytyy syksyisin ihan eritavalla, tuoksut ja valo on jälleen erilaista. Saa kääriytyä ja käpertyä, en pystyisi elämään loputtomassa auringonpaisteessa. Mieli kaipaa rauhoittumista. Ja onneksi taas tulee uusi kevät ja kesä.
VastaaPoistaMutta intouduin kommentoimaan kauniiden kuviesi vuoksi. Jotenkin raikas ja kodikas tunnelma. Itse sain inspiraation miettiä kotiin jotain uutta ilmettä. Kiitos tästä!