torstai 26. elokuuta 2010

syksy tuo kynttilät



Posti toi laatikollisen, itseasiassa kaksikin laatikkoa kynttilöitä. Lajittelin ja jaoin eteenpäin.
Emännöin tässä taannoin kynttiläkutsut, jo ties kuinka monennet sellaiset. Ja nytkin kävi hyvä tuuri. Sain kasapäin tuoksuvia ihanuuksia ihan ilmatteen. Lasipurkki sai tuikkuja ja tuikkivia täytteekseen. Ja ripottelin ja sytyttelin niitä ympäriinsä.

Ihan parasta syksyssä. Käpertyä kotiinpäin. Illat pimenee ja on hiljaista. Voisi vielä sataa. Ei olisi mitään syytä lähteä kotoa minnekään.

No, tänään on tullut ulkoiltua aikalailla. Aamusta monta tuntia leikkipuistossa. Pieni lenkki päälle. Vielä illasta lenkki lasten kansa hautuumaalle.

Sytytimme yhden pienen kynttilän isomummun haudalle. Isompi poika sytytti sen ihan itse. Olimme hetken hiljaa. Sitten hän kysyi mitä katson. Että luenko niitä tekstejä hautakivestä. Luin. Ja ikävöin. Hetki oli aika kaunis ja koskettava.
Vieläkin.
On olemassa ihmisiä joita tulee aina ikävöimään.
Mummuni on sellainen.

5 kommenttia:

  1. Voi, tiedän niin tuon ikäväntunteen! Minunkin mummini on sellainen.

    Ja eilen justiin olin kyntiläkutsuilla, tuikkivia tilasin, kun en muuta raaskinut. Niitä punaisia, mikähän se tuoksu oli? Joku burgundi tai jotain.. Ihanan jouluinen kuitenkin jo! ;)

    VastaaPoista
  2. teija, olikos jo uuden kuvaston tuotteet? :) nämä oli vielä niitä kesäisiä tuoksuja....

    VastaaPoista
  3. Tuo ikävän tunne on toisaalta niin kaunis, mutta toisaalta niin armoton.

    Muistan, miten tuoksuttelin noilla kynttilöillä heti äidiksi tultuani. Joulukuussa yksin ja pimeässä pienen vauvan kanssa. Pysyin jotenkin elämässä kiinni, kun ripottelin tunnelman ja tuoksun tuojia pitkin kotia. Niitä tuoksuja en sitten olekaan koskaan voinut unohtaa.

    VastaaPoista
  4. Kynttilän valo on niin tunnelmallista. Se on lohdullista ja lämmintä. Tykkään istua kynttilän valossa ja siksi ripottelenkin niitä pitkin taloa kasapäin. Täytyisi taas varastot täydentää.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista