Keittiön katossa killuu uusi lamppu. Ikealainen. Ja nyt ihan kahdenvaiheilla, onko se täysin vääränlainen, ja liian iso.
Hmmmmm....Eipä onneksi ollut hinnalla pilattu, joten odotellaan mitä eteen tulee.
Niin ja koulutaival on täällä käynnistynyt eilen. Esikoinen on nyt ekaluokkalainen. Reipas ja innokas. Äidillä jo helpompi olla. Ei sydän hakkaa niin lujaa kuin alkuviikosta. Kaikki menee kuitenkin omia uomiaan, koitan opetella pois turhan murehtimisesta. Kaikelle en kuitenkaan mahda mitään. On annettava tilaa pienelle ihmiselle, itse rakentaa maailmaansa, pikkuhiljaa, pienin askelin.
Mutta huomenna vielä saatan kouluun.
Olipa mukavaa, että jätit itsestäsi merkin kommenttilootaani.Sain löytää tänne takaisin. Blogisi oli näet vanhalla koneella kirjanmerkeissäni, joita en ole saanut vielä siirrettyä nykyiseen.
VastaaPoistaMehustamisesta tulee se oikea syksyn tuoksu.
Onpas sulla houkuttelevan näköisiä mehupulloja. Ihan toista kuin mun mehuni vanhoissa muovipulloissa...:)
VastaaPoistaKelpaa kyllä nauttia omia mehuja! Muistan että pienenä mun suurta herkkua oli äidin tekemä puolukkamehu ja siitä tykkäs kaikki muutkin lapset, eivätkä edes arvanneet että se oli puolukkaa. :)
VastaaPoista