lapsellisia juttuja

Tätä on varmaan turha enää ääneen toitottaa, koska kaikilla sama juttu. Sanon silti: vuorokaudessa on tällähetkellä aivan liian vähän  tunteja.
Päässä pyörii tuhat asiaa, "pitäisi" ja "haluaisi" asioita. Ja silti niin paljon kivoja juttuja tapahtuu ihan kokoajan, ilman suurempia ponnisteluja. Ja suunnitelmia ja ilman että asia vaivaisi päässä.
Kun antaa tapahtua.

Kuten se että eilen grillattiin ekan kerran pitkän talven jälkeen.
Kuinka (olkoonkin tavallinen karmaiseva jauho)makkara maistui hyvälle.
Tai se että eilen illalla talo täyttyi kymmenestä naisesta, ja nauraessa ja ihoa hoitaessamme nuorennuimme ainakin viisi vuotta.
Kuinka kahvi maistui hyvältä hyvässä seurassa ja tavalliset tarjottavat riittivät.

Niin ja että tänään oli kiva kerhoilla pienten kanssa.
Tehdä sellaisia askarteluja mihin pienten ihmisten kärsivällisyys riittää.
Ja kuinka lähes terapeuttista on pistellä villaa styroksimunaan ja höpöttää samalla niitä näitä.
Taas niitä hyviä hetkiä.
Ja kahvia.

Ja että vaikka se päässä pyörivä "tehtävälista" nyt keväällä olisi kilometrin mittainen, niin ehdittäisiin katsella maasta nousevaa.
Hei, meillä krookuksen lehtiä työntyy jo mullasta, samoin nokkosta ja raparperia.

Kyllä kiroan tätä pyykkimäärää, ärsyttää repiä kurahousuja jalkoihin ja jaloista. Vähän ärsyttää velvollisuudet, kuten virpomisoksien metsästäminen, koristeiden tekeminen, pääsiäskoristeiden esiin etsiminen. Sillä se on taas yksi hujaus kun se on ohi. Ja muutama päivä välissä ja taas uutta rekvisiittaa; palloa ja nauhaa. Huh.

Painutaan pihalla ihmetteleen kevään tuloa. Aurinkoista viikonloppua!