Yötkin nyt niin kuumia ettei viitsi mennä liian aikaisin sänkyyn pyörimään. Unet kutistuvat entistä lyhyemmiksi, kun aamulla on taas sama juttu; kuuma!
Ei viitsi todellakaan valittaa, vaikka melkein tekisi mieli.
Mahtavaahan tämä on; kesä ja helteet!!

Verannalle keräsin tonkallisen lupiineja pihasta. Ne on kait pahemman luokan rikkakasveja, joista pitäisi päästä monien míelestä eroon. Minä tykkään.
Eipä niistä pihassa ainakaan harmia ole, vaikka valtaavat orapihlaja-aidan vierustan. Luonnossa jo valtaavat liikaa tilaa, on se pois muilta niittykukilta.

Vanha petauspatja on euron ostos kierrätyskaupasta. Mietin jonkinaikaa mitä siitä keksisi, olkoon nyt yhtenä loikoilupaikkana verannalla. Vaikka harvoinpa tässä ehtii loikoilemaan. :) Paikkoja on silti oltava, että olisi ainakin mahdollisuus, jos siltä tuntuisi.